Meteoriitti

Dan Brownin Meteoriitti (Deception Point) on Brownin kolmas romaani, joka ilmestyi alunperin Enkelit ja demonit -romaanin ja Da Vinci -koodin välissä. Alkuperäisteos on englanninkielinen ja julkaistu vuonna 2001, kun taas suomennos on julkaistu vuonna 2006. Romaani sijoittuu Washingtoniin ja arktiselle jäätikölle. Päähenkilönä kirjassa on Rachel Sexton, joka työskentelee NRO:ssa tiivistäjänä. Presidentinvaalit ovat tulossa ja Rachelin isä, senaattori Sedgewick Sexton, käy ankaraa taistelua NASA-vastaisella kampanjallaan voittaakseen vaalit. Nasa alkaa menettää jo kannattajiaan, kunnes se ilmoittaa tehneensä historiallisen löydön. Kuten kirjan nimikin jo viittaa, Nasa on löytänyt arktiselta jäätiköltä jäävuoren sisältä meteoriitin, minkä väitetään sisältävän fossiileja avaruudesta. Yhdysvallan presidentti Zach Herney kuulee löydöstä ensimmäisenä ja salaa sen, kunnes löytö olisi vahvistettu aidoksi. Zach Herney kutsuu Rachelin ja muutaman muun siviilitutkijan tutkimaan löytöä, tutkijat toteavat useitten kokeiden jälkeen löydön olevan aito. Presidentti pitää heti löydön vahvistamisen jälkeen tiedotustilaisuuden koko kansalle. Hetkeä myöhemmin tutkijat ovat jo pakkaamassa tavaroitaan, kunnes Rachel ja hänen parinsa Michael Tolland alkavat epäillä meteoriitin aitoutta. Tämä kaikki johtaa siviilitutkijat hengenvaaraan ja he joutuvat pakenemaan Yhdysvaltain salaista Delta-ryhmää napajäätiköllä. Sedgewick Sextonin kampanja saa taas lisäpuhtia, vaikka häntä pelottaakin seksiskandaalin ja laittomien lahjusten vastaanottamisen paljastuminen.

"Kun presidentti oli kertonut värvänneensä huippuluokan siviilitutkijoita vahvistamaan Nasan löydön, Rachel oli kuvitellut joukon kurttuisia nörttejä, joilla oli nimikirjaimin varustetut taskulaskimet. Tolland oli mielikuvan täydellinen vastakohta. Hän oli nyky-Amerikan tunnetuimpia "tiedekuuluisuuksia", joka isännöi viikoittain television Hämmästyttävät meret -ohjelmaa."

Romaanin juoni on hyvin monimutkainen. Juoneen kuuluu pari mehevää juonenkäännettä, joita ei kannata paljastaa, ettei lukija menettäisi kiinnostusta. Kirjaa lukiessani itse tein muutaman hätäisen päätöksen ja pidemmälle luettuani huomasin olevani täysin väärässä. Sen verran voin kuitenkin paljastaa, että mikään ei ole sitä miltä näyttää ja keneenkään ei kannata luottaa.

"Ennen kuin Rachel ehti vastata, helikopteri laskeutui kannelle. Rungon matkustajan puoleinen ovi avautui ja siitä astui ulos hahmo. Hän oli tavanomaisen näköinen mies, jolla oli musta päällystakki ja solmio. Hetkeksi Rachelin aivot tekivät täydellisen tenän. Hän tuijotti William Pickeringiä. Pickering seisoi Goyan kannella ja katseli Rachelia pahoitellen. Hän ei ollut ikinä kuvitellut, että päädyttäisiin tällaiseen tilanteeseen. Lähestyessään alaistaan hän näki, miten tämän katseessa pilkahteli vaarallisia tunteita."

Suosittelen kirjaa nuorille, ja miksei myös vanhemmille jännitys-kirjojen ystäville. Itse antaisin kirjalle arvosanaksi hyvän. Kirjan juoni ansaitsee selvästi plussaa, mutta itse tunsin kirjan alkuosan tylsäksi.